1 v

Nestorin ensimmäistä kierrosta auringon ympäri juhlistettiin monta kertaa. Oikeastaan jo lokakuun lopulta aina marraskuun lopulle. Vieraita kävi tuolloin tervehtimässä ja Helsingin reissulla tavattiin monia rakkaita ja Nestori sai ihania lahjoja.

Varsinaisena synttäripäivänä oli Elina-lähitäti kylässä ja söimme herkullista kalaa. Nestorille teimme oman peikkolautasen. Jälkkäriksi saivat kaikki hedelmiä.

Ruokailukuvissa Nestorilla on äidin ompelema ruokailuessu. Kangas on PUL:ia eli samaa, josta kestovaipat tehdään. Suojaa hyvin pientä sormuruokailijaa.

Marraskuinen Helsingin retki

Teimme jo liki pari kuukautta sitten Nestorin kanssa viikon reissun Helsinkiin, Turkuun ja Järvenpäähän. Tässä joitakin kuvia reissustamme:

Ari tuli kanssamme samaa matkaa Tampereelle asti. Porukalla käytiin ravintolavaunussa.

Eka kyläilypaikka oli Lauran, Laurin ja Oonan luona. Lasten vauhti oli huimaa ja toisen lelut kiinnostivat kovasti.

Viikon aikana olimme kaikkiaan neljä yötä kummitäti Kajsan luona. Välissä kävimme Turun mummilassa yhden yön ja Espoossa Larin, Soilan ja Aavan luona. Siellä tapasimme myös Inkan ja Silvan.

Kajsan luokse tuli perjantaina kylään Emilia ja Uoti. Kilpaa kuunneltiin linnunlauluja.

Hyvää Joulua!

Tänä vuonna laitoimme joulukorttirahat Luonnonperintösäätiön Suojelusuo Pohjanmaalle -kampanjaan ja näin ollen jouluntoivotuksemme tulee sähköisessä muodossa. Tässä, olkaa hyvä :)

Meillä kävellään!

Tämän viikon torstaina Nestori otti ensimmäiset metrit omin jaloin ja taitojen karttuminen on ollut nopeaa. Tässä tyylinäyte tältä päivältä.

Paappa ja Nestori

Keväällä luontoretkellä

Ritvan luona kylässä. (Kuva: Ritva)

Ritvan puutarhassa. (Kuva: Ritva)

Isä ja poika

 

Retkiä Seinäjoelle

Olemme tehneet Nestorin kanssa nyt lokakuussa kaksi retkeä Seinäjolle. Molemmilla kerroilla olemme matkustaneet aamulla bussilla ja Ari on hakenut meidät illalla kotiin. Bussimatkat ovat menneet oikein rattoisasti. Lapualle asti on ihmetelty ja vähän leikitty. Bussinvaihdon jäljeen keskitytty tissittelyyn.

Tiistaina 2.10. olimme vauvojen värikylvyssä Taidehallilla. Mukana olivat Piia ja Ukko sekä Aili ja Iida. Värit, höyhenet ja pallot olivat ihania. Taiteiluun käytettiin tällä kertaa jäisiä puolukoita, lämmintä puolukkakiisseliä ja mangososetta. Taiteilun jälkeen menimme kaikki Ailin luokse ja jutustelimme vauvajuttuja ja pikkuiset tekivät jälleen tuttavuutta.

Keskiviikkona 17.10. olikin sitten luvassa todellinen touhupäivä. Ensimmäisenä olimme klo 11 mukana imetysviikon flashmob tempauksessa Torikeskuksessa. Meitä oli 13 äitiä imettämässä pienoikaisiaan. Pääsimme Nestorin kanssa ainakin verkkojuttuun Seinäjoen sanomissa.

Sen jäkeen laitoin Nestorin päiväunille. Unien jälkeen suuntasimme vierailemaan vauvasirkukseen, jossa Aili ja Iida kävivät joka päivä syyslomaviikolla. Oli huisin hauskaa. Opimme uusia temppuja, joita on kokeiltu vielä kotonakin. Maailmaisun blogissa on kuvia ryhmän perjantaisista esityksistä.

Sirkuksen jälkeen suuntasimme uimaan. Uimahallissa oli syyslomavilinä, mutta mahduimme joukkoon silti, eivätkä lapset tuntuneet melusta häiriintyvän. Iida oli ekan kerran uimassa ja tykkäsi kovasti. Nestorikin muisti reilun viiden viikon tauosta huolimatta vielä kuinka sukelletaan.

Uinnin jälkeen Nestori otti torkut vaunuissa ja me aikuiset söimme päivällisen. Joukkoomme oli nyt liittyneet Ari, Elina, Saara ja Ruben, joka on Lehtimäellä kansainvälisenä vapaaehtoistyöläisenä. Tankattuamme energiaa suuntasimme kiireen vilkkaa Kivinavetan Luontopäivään katsomaan Benjamin Pöntisen kuvia ja kuulemaan Elina Kynsijärven loruja. Samalla tutustuimme ihanaan luontonäyttelyyn. Heiltä on tullut kaksi hienoa kirjaa, joissa yhdistyvät upeat luontokuvat ja lorut, joissa on sekä tietoa ja oikeaa asennetta, että hauskoja juttuja. Nestori sai Elina-lähitädiltä nimiäislahjaksi kirjan Loruja linnuista, johon nyt saimme tekijöiden nimikirjoitukset, ja näyttelystä ostimme uuden Loruja nisäkkäistä.

Ihanat kuvat Elinan ottamia.

11 kk

Tänään pieni Nestori täyttää 11 kk. Kuukauden päästä on ensimmäisten syntymäpäivien aika. Siksi onkin hyvä hetki kirjoittaa muutama sana tavaralla ja sokerilla rakastamisesta.

Aihe nousi esiin viime kesänä Kiintymysvanhemmuusperheiden kesäleirillä. Keskustelujen teemana oli ympäristön vaikutus lapseen ja moni näki haasteena isovanhempien ja muiden sukulaisten sokerin tyrkyttämisen. Termi "sokerilla rakastaminen" oli ihanan osuva eli hyväähän nämä rakkaat sukulaiset tarkoittavat, mutta kun se ei tee lapselle oikeasti hyvää ja osa on myös todella herkkiä sokerin ikäville vaikutuksille.

Meille on moni kommentoinut, että nyt kun ensimmäinen syntymäpäivä lähestyy, niin Nestorikin pääsee maistamaan kakkua. Vaikka ohjeiden mukaan sokeria tosiaan saisi antaa 1 v taaperolle, niin me emme aio tehdä niin. Esikoisen kohdalla on mahdollista elää pitkäänkin ilman sokeria ja turhia herkkuja - rusinat riittävät vielä pitkään.

Tavaralla rakastaminen onkin jo haastavampi asia. Olemme saaneet näiden kuukausien aikana monia ihania lahjoja. Nestori nukkuu nyt kauniissa lahjayöpaidassa, aamupäivällä oltiin ulkona lahjasaappaissa ja ihan parasta on lukea lahjaksi saatua kirja ja kurkkia luukkujen alle. Emme kuitenkaan halua kotimme täyttyvän leluvuorista ja vaatteita olemme paljon saaneet ja hankineet kirpputorilta.

 Me toivomme lapsemme saavan ennen kaikkea toisten ihmisten aikaa ja yhteistä tekemistä. Niiden avulla muodostuu lämpimiä suhteita niin sukulaisiin kuin ystäviin. Yhdessä koetut elämykset synnyttävät ihania muistoja ja tuovat sisältöä elämään. Kun siis tulet meille kylään, emme odota lahjoja. Emme odota niitä myöskään syntymäpäivinä tai jouluna.

Lahjojen antaminen on kuitenkin mukavaaa. Enkä itsekään malta olla viemättä löytämääni kirjaa tai ihanaa mekkoa tuliaiseksi. Siksi mekään emme halua kieltää kokonaan lahjojen antamista, vaikka haluammekin todeta, ettemme niitä odota tai kaipaa. Jos tuot lahjan, niin meitä ilahduttaa, jos se on jonkun vanha eli omasta kaapista tai kirpputorilta löydetty. Ja jos tämä tuntuu hankalalta ja antamisen tarve lähiaikoina on sietämätön, niin Duploja meidän taloudessamme ei ole kuin muutama.

Ihanat Ritvan ottamat syyskuvat:

eteenpäin on menty

Tässä on Nestorin näyte tämän hetkisestä tahdista:

Taaperokävelyä from Ari Koski on Vimeo.

Tästä lähdettiin

Jee, vihdoin saatiin ohjelma, jolla sai digikameralla otettuja videoita käyttäjäystävällisempään muotoon. Tässä on näyte Nestorin heinäkuun lopun ryömintäharjoituksista Turun mummilassa:

Karhukävelyä vai ryömintää? from Ari Koski on Vimeo.

Puntala 2012

Oltiin heinäkuun lopussa Puntala-Rockissa Lempäälässä. Tässä pari Maikki Kantolan ottamaa kuvaa sieltä. Loput Puntalakuvat löytyy täältä.

Muutama lisähuomio kesälomareissusta

Pieni lisälehti meidän Ahvenanmaan retkeen...

Matkan maisemathan olivat todella upeat. Toisaalta saimme hienoja luontoelämyksiä, toisaalta oli ihanaa katsella ihmisten kauniita taloja ja puutarhoja. Luontoelämyksistä voisi mainita erityisesti merimetsot ja merikotkan, joka otti korkeutta juuri yläpuolellamme. Yhtenä yönä Saara myös näki ketun muutaman metrin päässä mökin ovesta. Mielenkiintoinen ilmiö olivat myös tiellä istuneet sudenkorennot, jotka aina joukolla lähtivät edestämme lentoon.

Ahvenanmaalla oli hyvä polkea, koska joko tiet olivat pieniä ja hiljaisia tai oli erillinen pyörätie. Lautoilla pääsi elokuulla jo ilmaiseksi, kesällä niissä on pyöristäkin 5 e maksu. Suurimmaksi osaksi oli myös aika tasaista, mutta saaren koilisosissa oli myös huimia mäkiä.

Meillä oli reissussa käytössä enimmäkseen kertakäyttövaipat, mutta kolme nopeasti kuivuvaa kestovaippaa oli myös mukana. Pesimme ne mummilassa muutamaan kertaan ja retken aikana kaksi kertaa käsin. Kuivuminen tosin vei täyden vuorokauden, joten niitä joutui aina yhden päivän kuljettamaan märkinä mukana ja vasta toisen yön jälkeen sai takaisin käyttöön. Mutta kyllä niillä silti jokunen kertakäyttövaippa säästettiin :) Eikä kyllä kertakäyttövaipat tunnu sen helpommilta tai paremmilta kuin kestot. Samalla tavalla yhtenä yönä vaippa falskas, kuten kotona kestovaippakin joskus. Ja villahousut meillä oli kertakäyttövaipankin päällä. Onnellisena siis kestoilemme kotona ja toivomme, että tuo yksi lahjaksi saatu vaippapaketti riittäisi meidän kertakäyttövaippatarpeisiin.

Nestorille oli ostettu mukaan jopa muutama valmisruokapurkki, koska monipuolisen sormiruuan saaminen ravintolasta tai kaupasta ei ole niin helppoa. Nestori suostuu onneksi syötettäväksi ja söikin noitakin ruoka ihan ok. Muutaman syöttökokemuksen perusteella arvioisimme kuitenkin, että sekä itse syöden, että syöttämällä menee yhtä pajon ruokaa. Ja kyllä sormiruokailu on helppoa meille vanhemmille, kun voidaan kaikki syödä yhtä aikaa. Siitäkin olemme olleet iloisia kotiin palatessamme.

Seikkailu Ahvenanmaalla

310 km pyöräilyä
matkoja junalla, lossilla, lautoilla ja laivalla
8 päivää

Kaikkiaan upea reissu! Nestori viihtyi, me jaksoimme polkea, majapaikat olivat hyvät ja säät upeat. Kannatti lähteä ja toistekin mennään. 

ma 13.8.
pyöräily: Alajärvi - Lapua 45 km
juna: Lapua - Turku

Evästauko pidettiin noin 30 km jälkeen pellon laidassa, kun Saaran pyörän tarakalla ollut potta tipahti ja siinä rasiassa olleet karviaiset levisivät tielle.

Konnari ei innostunut meidän junaan tulemisesta, vaan kyseli, mitä tekisimme jos junaan tulisi joku pyörätuolin kanssa. Vakuutimme, että kärryn saa tarvittaessa kasaan. Olisi kuulemma pitänyt matkustaa pikajunilla. Ainoa vaihtoehto lähtisi aamuyöstä.

Tampereella oli raiteen vaihto alakautta ja kun ehtimisemme 12 minuutissa alkoi hirvittää soitimme hätiin Emilian. Hän siirsi toisen pyörän, Saaran huolehtiessa Nestorista ja kärrystä ja Arin toisesta pyörästä.

Yön nukuimme mummilassa.

ti 14.8.
pyöräily: Turku - Kustavi 75 km
yöpyminen: Lootholma

Alkumatka pyörätietä ja pieni eksyminen Raisiossa. Maskun kautta mennessä oli pyöräteitä, mutta Kustavin tiellä jouduttiin pitkästi ajamaan ison tien vartta. Matkalla oli myös asfalttityömaa, jonka aiheuttamassa jonossa meinasi Nestorikin hermostua. Työmaa oli kaikkiaan aika ahdistava koneineen ja rouhittuine tienpintoineen.

Yövyimme jurtassa Lootholman leirintäalueella. Oli hieno paikka. Ja sen kuistilla innostui Nestori ekan kerran nousemaan tukea vasten.

ke 15.8.
pyöräily: Kustavi - Brändö (Fiskö) 27 km
lautta: Vuosnainen - Åva, 35 min
yöpyminen: Fisketorpet & fågelvik

Leppoisaa pyöräilyä upeissa maisemissa eli ensimmäinen todellinen lomapäivä. Yövyimme mökissä, jossa oli oma keittiö ja ulkohuussi. Vähän haisi vanhalle mökille, mut muuten ok.


16.8.
pyöräily: Fiskö - Torsholma, Hummelvik - Prästö 33 km
lautta: Torsholma - Hummelvik 2,5 h
yöpyminen: Puttes camping

Söimme aamupalan isäntäperheen tuvassa sveitsiläisen pariskunnan ja kolmen ahvenanmaalaisen naisen kanssa. Kaikki olimme pyöräretkellä.

Matka Torsholmaan ei ollut pitkä. Kävimme siellä pienessä sekatavarakaupassa, josta sai ruokaa, puutavaraa, maataloustuotteita ja kaikenlaista tavaraa. Huvittava paikka. Lauttarannassa meillä jäi pari tuntia aikaa syödä eväitä ja odottaa.

Matka lautalta yöpaikkaan ei ollut onneksi pitkä. Mökkimme oli erillään muusta leirintäalueesta ja siellä oli oma keittiö, suihku ja huussi. Terassilta näki merenlahteen ja Bomarsundin raunioita.

pe 17.8.
pyöräily: Prästö - Gottby (mutkien kera) 62 km
yöpyminen: Djurviks gästhem

Aamupala omista eväistä. Piipahdimme tsekkaamaan rauniot ja taas matka jatkui. Piti käydä alkumatkasta kaupassa, mutta kun Nestori oli nukahtanut sopivasti, niin matka jatkui poikkeamisella Hultan kylään ja siitä edelleen maisemareittiä Sundin kylän kautta Kastelholman linnalle. Reissun kovimmat mäet olivat tällä osuudella, mutta oli maisematkin upeat!

Lounastettiin ja sulateltiin ruokaa ulkoilmamuseossa. Tehtiin lopulta myös kierros Kastelholman linnaan, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi.

Lyhyen polkaisun päässä Godbyssä oli supermarket, josta hankittiin loppureissun eväät. Arille pullo olutta ja Saaralle lonkero, nämä mielessä poljettiinkin yhteen menoon toiselle puolen Ahvenamaata Gottbyhyn. Perillä Djurvikissa odotti hieno mökki ja mukavat isännät. Kokattiin nuudelit ja nautiskeltiin juomat.

la 18.8.
pyöräily: Gottby - Maarianhamina - Turku 18 + 4 km
Silja Linella Turkuun

Yritimme tehokasta lähtöä, mutta reilusti toista tuntia silti aamutoimiin meni. Matkan varrella oli Ramsholmenin lehtoniitty, josta olimme kuulleet kehuja. Elokuussa ei enää juuri mikään kukkinut, mutta voimme kuvitella että keväällä ja alkukesällä paikka on hieno. Toki nytkin oli hieno kävellä vanhojen saarnien katveessa. Loppureitillä huomasimme, että lehmät olivat edelleen laiduntamassa aluetta. Vieressä olisi ollut myös hyvä lintulahti, mutta emme ehtineet jäädä kiikaroimaan.


Maarianhaminassa poikkesimme merikortteliin, Saara pääsi katselemaan käsitöitä ja Ari sai vihdoin aamukahvinsa. Olimme satamassa hyvissä ajoin. Autojen seassa jonotellessa alkoi olla tekemistä että sai Nestorin viihtymään. Tässä olikin toinen kerta kun Nestori protestoi matkan aikana kärryssä olemista. Juuri kun olimme pääsemässä check-iniin, niin paikalle tuli polkupyörillä espanjalainen pariskunta, jolla oli 10-kuinen ja 4-vuotias lapsi peräkärryssä. Ei ehditty montaa sanaa vaihtaa, kun he olivat matkalla Tukholmaan. Olisi ollut kiva tietää, miten pitkällä reissulla olivat.

Laivalla syötiin buffet, josta Nestorikin otti ilon irti. Ruuan jälkeen Nestorin päiväunet, tax free -ostokset ja odottamista. Laivamatkailu on meille aina ollut melko tuskaista, eikä se Nestorinkaan kanssa juhlaa ollut. Helpotusta loppuun toi vierailu lasten leikkipaikassa, vaikkei Nestori vielä pallomereen mennytkään.

su 19.8.

Oleilua mummilassa. Enon vierailu ja kävely keskustassa. Sade esti harmillisesti pyöräilyn Arin ystävän Teemun luokse, ensi kerralla sitten.

ma 20.8.
juna: Turku - Lapua
pyöräily: Lapua - Alajärvi 45km

Kymmeneltä kömmimme junaan ja aloitimme kotimatkan. Junassa törmäsimme Saaran kaveriin Hannaan ja saimme hänestä ja pienesta Ellenistä seuraa. Vaihto Tampereella oli onneksi viereiselle raiteelle, joten siltä ressiltä vältyimme.

Lapualta lähdimme polkemaan vastatuuleen kohti kotia. Sää oli aiempaa viikkoa viileämpi, mutta onneksi aurinkoinen. Ariin ja kärryyn tuuli otti pahemmin. Hinku päästä kotiin oli lopulta niin kova, että poljimme yhtä kyytiä kotiin asti. Kyllä jaloissa tuntui 45 km jälkeen, mutta ihanaa oli olla kotona!

Kohti Ahvenanmaata

Blogimme on ollut vähän kesätunnelmissa. Vaikka päivitykset ovat jääneet vähiin, niin meillä menee mukavasti. Ari on ollut elokuun alusta vanhempainvapaalla ja palaa töihin syyskuun puolivälissä. Ollaan siis kaikki kotona. Nestori harjoittelee konttaamista ja keksi hiljattain miten portaita mennään ylös.

Olemme tällä hetkellä Turussa ja lähdemme pian pyöräilemään kohti Kustavia. Ahvenanmaa on määränpää! Kerromme matkastamme myöhemmin kuvien kera :)

Ryömimällä eteenpäin

Nestori on oppinut ryömimään. Viereisessä kuvassa on vielä menossa vaihe, jossa Nestoria joutui houkuttelemaan ryömimään. Kaljatölkin lisäksi hesari ja kännykkä olivat tarpeeksi mielenkiintoisia, että kannatti ponnistella. Tänään huomasimme, että enää ei tarvita mitään niin kovin mielenkiintoista, vaan intoa ja taitoa ryömiä riittää.

Suusta löytyi myös kolme uutta hammasta ylhäältä, joten nyt hampaita on kaikkiaan kuusi. Onneksi Nestori ei pahasti kipuile hampaita, sillä kolmen hampaan yhtäaikainen tuleminen olisi muutoin voinut aiheuttaa aikamoiset itkut.

Juhlat ja kesäretki

Lauantaina 7.7. suuntasimme Jyväskylään ja sisävesiristeilylle M/S Suomella. Olemme kumpikin asuneet Jyväskylässä ja Saara vielä Tampereella emmekä koskaan ole olleet moisella, joten Ritvan kutsu risteilemään oli oikein tervetullut. Laivalta katselimme Päijänteen maisemia, nautimme lounasta ja seurustelimme. Kolmen tunnin risteilyn jälkeen suuntasimme Ritvan luo Muuratsaloon jatkamaan juhlia hyvän seuran, ruuan ja musiikin parissa.

Sunnuntaina väki väheni hiljalleen, mutta me jäimme vielä illaksi saunomaan ja nukkumaan yön yli. Oli ihanaa nauttia kesästä pihamaalla. Paappa ikuistikin Nestorin tutkimassa ruohoa.

Maanantaina jatkoimme matkaa Turkuun hyvin nukutun yön jälkeen. Nestori hämmästytti meidät nukkumalla puolesta yöstä aamuun asti, vaippakin oli kuiva. Toivottavasti tämä toistuu vielä joskus.

Turun mummilassa viihdyimme kolme yötä. Tiistaina pyöräilimme ekat päiväunet ja sen jälkeen söimme piknikeväät kylpylä Caribian vierellä nurmikolla. Sääkin oli sateisen harmaa eli ei mikään todellinen piknik paikka tai sää. Mut vatsat tulivat sen verran täyteen, että jaksoimme mennä Nestorin kanssa uimaan. Sanna tuli meidän kanssamme tueksi ja turvaksi.

Keskiviikkona teimme pyöräretken Naantaliin Sannan kanssa. Nestori nukkui mukavasti matkat molempiin suuntiin. Palatessä kävimme myös kirpparilla tekemässä löytöjä.

Kiva reissu oli, kiitos kaikille